Osa 20: Punssia boolista – Apple Annie Fruit Punch

©Kai Kilpinen 2011

Booli ja punssi. Englanninkielisten vieraiden kanssa keskusteltaessa täytyy aina muistaa olla tarkkana näiden sanojen kanssa. Sanojen etymologiat liittyvät toki toisiinsa, mutta pienen mutkan kautta. Meidän punssimme tulee tietysti ruotsista, sekä sanana että juomana (kiitos länteen tästäkin kulttuuriteosta!). Mutta ruotsiin sana tulee englannista ja englantiin taas hindistä. Hindin sana panch viittaa lukuun viisi, joka taas oli jo 1600-luvulla suositun juovutusjuoman ainesten lukumäärä: vesi, arrakki, sitrusmehu, sokeri ja muskottipähkinä. Juomaa sekoitettiin aina kulhollinen, joka jaettiin pöydän kesken. Merimiesten ja sotilaiden kautta juoma levisi 1700-luvulla Englantiin ja ympäri maailmaa. Siitä tuli erittäin suosittua ja tietysti myös moralistisen kauhistelun aihe. Variaatioita kehitettiin erilaisista viinaksista ja muista aineista. Tarjoiluun kiinnitettiin huomiota yhä enemmän ja viimeistään 1800-luvun alussa jokaisen itseään kunnioittavan hotellin astiastoon kuului posliinista valmistettu kulho ja kupit sekä hopeasta ja norsunluusta tehty kauha juoman tarjoamista varten. Halvemmissa paikoissa astiat eivät ehkä olleet yhtä hienoja, mutta suosio oli vähintään yhtä suurta. Ennen yksittäisten juomasekoitusten aikaa punch oli kaikkien huulilla, kirjaimellisesti.

Mutta miten ruotsalaisten punssi sitten liittyy tähän intialais-englantilaiseen juomasekoitukseen? Punssin tärkeä makuaine on arrakki, palmuviina, joka tuli Ruotsiin jo 1733. Sitä sekoitettiin Ruotsissa sokerin ja mausteiden kanssa ja näin syntyi tuntemamme punssi. Monissa Bellmanin Fredmanin epistoloissa ylistetään punssin vaikutusta ja näin siitä tuli opiskelijoiden yhäkin suosima juoma.

No entäpä booli sitten? Sekin tulee meille tietysti ruotsista. Kun ruotsissa sana punsch oli varattu tietylle juomasekoitukselle, täytyi muille kulhosta tarjoiltaville juomasekoituksille keksiä uusi sana. Bål viittaa nokkelasti kulhoon, josta punssia juodaan. Näin syntyi uusi sana muille kulhojuomille. Ruotsista booli ja punssi sekä niihin liittyvä käsitesekaannus sitten löysivät tiensä myös suomen kieleen.

Skål!

Apple Annie Fruit Punch 

Tarjottu vaimoni syntymäpäivillä 2.4.2011

Ainekset:

1 litra calvadosia (Château de Breuil V.S.O.P.)

9 cl vadelmalikööriä (itse käytin kuivaa vadelmatislettä G. Miclo Eau de Vie de Framboise ja saman verran sokerilientä)

30 cl tuorepuristettua appelsiinin mehua

24 cl tuorepuristettua greipin mehua

6 cl tuorepuristettua sitruunan mehua

1 litra ginger alea (Schweppes)

1 litra mineraalivettä

1 viipaloitu sitruuna

1 viipaloitu appelsiini

1 lohkottu omena

12 – 15 tuoretta vadelmaa

Sekoita viinakset ja mehut kulhossa. Lisää suuri jääpala ja koristeet. Lisää kuplivat juuri ennen tarjoilua ja sekoita. Annoksesta riittää noin 20 hengelle.

Juoman väri on kellertävä ja tuoksu voimakkaan omenainen. Maku on täynnä hedelmää ja marjaa, kuin alkusyksyn puutarha. Makeus on juuri sopiva, ei liian imelä, muttei kuivakaan. Hieno juoma vaikka sadonkorjuujuhliin. Suosittelen!

Osa 19: Ei nimi juomaa pahenna- Apple Blossom ja Apple Brandy Cocktail

Tämän viikon juomavalinnat saivat minut pohtimaan juomien nimiä. Kuten alta huomaatte, Apple Brandy Cocktail oli pitkään aivan eri juoma kuin NYBG:n versio. Nimellä Applejack (tai Apple Jack) Cocktail taas löytyy samaa juomaa kuin tässä tai alkuperäistä Apple Brandy Cocktailia. Myös Apple Blossom löytyy monista vanhoista drinkkioppaista, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tässä esitetyn kanssa.

Sama ongelma on useiden vanhojen ohjeiden kanssa. Tietysti klassikot löytyvät lähes samoina versioina kaikista oppaista, mutta monet vähemmän tunnetut sekoitukset löytyvät oppaista aivan eri nimillä ja päinvastoin. Lisäksi monia vanhoja nimiä on otettu uusiokäyttöön tarkoituksella tai tahattomasti.

Tämä ongelma vaivasi alan ammattilaisiakin ja sen vuoksi monet baarimestarien killat ja yhdistykset laativat omia ohjekirjojaan jo 1900-luvun alkupuolella. Täten juomien nimitykset ja ainekset alkoivat vähitellen standardisoitua, aluksi kaupunkien ja sitten maidenkin sisällä. Tämä tietysti helpotti asiakkaiden tuskaa, kun ei aina tarvinnut kertoa oman lempisekoituksensa ohjeita baarimestarille.

Kansainvälisesti tilanne pysyi melko villinä aina sotien jälkeiseen aikaan. Vuonna 1951 perustettiin vihdoin International Bartenders’ Association I.B.A., jonka jäseniä ovat kansalliset yhdistykset (Suomi on ollut mukana aina vuodesta 1954 lähtien). I.B.A. ylläpitää listaa vakiojuomista, jotka baarimestarien tulisi osata kaikkialla. Ainekset ja suhteet ovat vakioituja, jotta juomat olisivat mahdollisimman samanlaisia kaikkialla. Onneksi standardointiin suhtaudutaan vain välineenä eikä päämääränä sinänsä. Cocktailkulttuurin perushyve on vaihtelu, sekä ainesten että suhteiden kohdalla, eikä eri paikoissa, kiitos bacchuksen, löydy aivan samanlaisia sekoituksia. Tätä kannattaa noudattaa myös kotibaarissa: opettele perusohjeet, mutta varioi niitä oman makusi mukaisiksi.

Cin cin!

©Kai Kilpinen

Apple Blossom

Nautittu 23.2.2011 omenapiirakan kaverina 

Lasi: on the rocks

Ainekset:

4 cl brandyä (Remy Martin V.S.O.P.)

3 cl omenamehua (Valio luomu)

¾ tl sitruunan mehua

( ½ tl sokerilientä)

sitruunasiivu

Sekoita ja siilaa jäähdytettyyn lasiin. Koristele sitruunalla.

Kellertävän ruskea väri on samea, johtuen kirkastamattomasta mehusta. Tuoksussa omena dominoi, mutta maussa konjakin tammisuus ylittää sen. Sitruuna antaa terävän säväyksen. Näillä aineksilla juoma tarvitsi hieman makeutusta sokeriliemestä. Jos käytät perinteistä omenamehua, se on yleensä sen verran makeaa, että lisäsokerointia ei tarvita. Samalla saat juoman kirkkaaksi, mutta menetät aidon omenan maun. Parasta tämä olisi tietysti syksyllä, tuorepuristetuista omista omenoista tehtynä. Mutta näinkin onnistunut yhdistelmä, toimi myös hyvin makean mantelisen omenapiirakan seurana.

©Kai Kilpinen

Apple Brandy Cocktail

Nautittu 25.2.2011 illan ratoksi

Lasi: cocktail

Ainekset:

6 cl calvados (Château de Breuil V.S.O.P.)

1 tl grenadiinia (Monin Pomegranate)

1 tl sitruunan mehua

Ravista ja siilaa jäähdytettyyn lasiin.

Kirkas punainen väri. Tuoksussa omenaa ja alkoholia. Maku voimakas, calvados kuitenkin taittuu mukavasti makeuden ja happamuuden alla. Klassinen cocktail siis. Perinteisten 1800-luvun cocktailien ystäville, kuten allekirjoittanut on.

Juoma löytyy ainakin ”Cocktail Bill” Boothbyn vuoden 1934 World Drinks and How to Mix Them –oppaasta nimellä Applejack Cocktail (kirjasta löytyvät myös Applejack Cocktailit 2, 3 ja 4). Varhaisempi maininta löytyy englantilaisen Harry MacElhonen Harry’s ABC of Mixing Cocktails – teoksesta vuodelta 1919, mistä Boothby lienee sen lainannut omaan heti kieltolain jälkeen julkaistuun oppaaseensa. Vanhimmat maininnat Apple Brandy Cocktailista ovat 1800-luvulta, mutta ohjeissa käytetään katkeroita ja curaçaoa omenabrandyn kumppanina. Toinen Harry, Craddock nimittäin, kutsuu omaa grenadiini ja sitruuna -versiotaan Apple Jack (Special) Cocktailiksi. Katkeroitu versio taas on Craddockin mielestä Apple Jack Cocktail. Ota näistä nyt selko.